Ero sivun ”LaTeX-alkeet” versioiden välillä

Deltawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (5 revisions)
 
(ei mitään eroa)

Nykyinen versio 22. tammikuuta 2016 kello 16.01

Tässä artikkelissa on ihan Most Basic -alkeita LaTeXin käytöstä.

LaTeXin asentaminen[muokkaa]

Turun yliopiston koneella linux.utu.fi LaTeX on asennettuna, eikä sen käyttöönotto vaadi mitään toimenpiteitä. Omalle koneellesi luultavasti joudut järjestelmän asentamaan itse (tai pyydä kaveria). LaTeX asennetaan eri käyttöjärjestelmiin seuraavasti

Linux/Unix[muokkaa]

Windows[muokkaa]

Katso matematiikan laitoksen asennusohje

Mac[muokkaa]

Ihan alkeet[muokkaa]

LaTeX ei ole niin kutsuttu WYSIWYG (What You See Is What You Get) -järjestelmä kuten vaikkapa tutut MS Word tai Open Office, vaan dokumentti luodaan kirjoittamalla eräänlainen lähdekoodi ja kääntämällä se LaTeX-kääntäjällä. Tässä saattaa tuntua olevan oma vaivansa, mutta homma on oikeasti ihan helppoa :)

Karkeasti ottaen jokaisessa LaTeX-dokumentissä on seuraavat asiat:

  • Määrittelyosa, jossa tapahtuu:
    • Dokumentin luonteen määrittely eli mitä ollaan oikeastaan tekemässä. Se on kerrottava aina.
    • Halutunlaisen sisällön tuottamiseen tarvittavien pakettien kutsut. Nämä eivät ole aina välttämättömiä.
    • Mahdollisia muotoilukomentoja kuten marginaalien leveyksiä ja omatekoisia erikoismerkkejä. Eivät ole aina tarpeen, mutta saattavat helpottaa elämää.
  • Itse sisältö

Esimerkki yksinkertaisesta LaTeX-dokumentista on seuraava “Hello World”. Avaa tekstieditori, kirjoita sinne seuraavat rivit ja tallenna työ vaikkapa nimellä “hello.tex”.

\documentclass[a4paper,12pt,english,finnish]{article}
\usepackage{babel}
\usepackage[T1]{fontenc}
\usepackage[utf8]{inputenc}

\begin{document}

Hello world!

\end{document}

Tässä komento \documentclass kertoo, että ollaan tekemässä A4-paperille tulostettavaa, 12 pisteen kirjainkoolla suomen ja englannin kieliä sisältävää “article”-tyyppistä tekelettä. Tässä “article” on eräs LaTeXin sisältämistä valmiista tekstityypeistä ja se soveltuu lyhyehköjen tekstien tuottamiseen. Toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi “book”, joka tuottaa tietyissä suhteissa erinäköisiä sivuja. Voisi ajatella, että jonkun MS Officen käyttäjä tekee vastaavan määrittelyn valitessaan, työskenteleekö Wordilla vai PowerPointilla.

Komento \usepackage käskee kääntäjää ottamaan käyttöön tietyt kirjastot, jotka tässä liittyvät kirjaimistoon. Erityisesti \usepackage[utf8]{inputenc} kertoo, että lähdekoodi kirjoitetaan UTF-8 -merkistöllä (muuten tulee ongelmia ääkkösten kanssa). Eräitä muita kirjastoja tarvitaan myös matemaattisten merkkien ja kuvien tuottamiseen, mutta niistä tuonnempana.

Komento \begin{document} aloittaa ja komento \end{document} lopettaa itse sisällön. Näiden komentojen väliin kirjoitetaan kaikki mitä halutaan näkyvän lopullisessa työssä. Siis teksti, kuvat, lähdeluettelo yms.

Huomaa, että prosenttimerkki eli % on LaTeXissa niin kutsuttu kommenttimerkki. Mikään teksti tai komennot, mitkä kirjoitetaan %-merkin jälkeen eivät tule näkyviin lopullisessa tuotoksessa tai vaikuta dokumentin kääntämiseen. Jos tarvitset prosenttimerkkiä, kirjoita sen eteen kenoviiva eli \%.

Kun työ on tallennettu, se käännetään asentamallasi LaTeX-kääntäjällä. Lopputulos on dvi- tai pdf-tyyppinen tiedosto, jota voi katsella erillisellä dvi:n katsomiseen tarkoitetulla ohjelmalla tai pdf:n katseluohjelmalla, kuten vaikkapa Acrobat. (Lisäksi kääntäjä luo .log ja .aux tyyppiset tiedostot, mutta niistä ei tarvitse välittää.) Lopputuloksena on sivu, jolla lukee teksti “Hello World!” ja alareunassa on sivunumero.

Yliopiston unix.utu.fi:ssä tai linux.utu.fi:ssä kääntäminen dvi:ksi tapahtuu komennolla

latex hello.tex

tai suoraan pdf:ksi komennolla

pdflatex hello.tex

Kokeile vielä korvata teksti “Hello World!” jollakin suomenkielisellä tekstillä, mieluiten sellaisella, jossa on å:ta ä:tä ja ö:tä ja käännä se nähdäksesi että suomenkielen tuki toimii.