Ero sivun ”Stetson-Harrison -menetelmä” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (11 revisions) |
||
(6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
''Stetson-Harrison'' on | <pre><nowiki> | ||
Tämä artikkeli loukkaa Suomen kielioppia (ainakin osittain tarkoituksellisesti). | |||
</nowiki></pre> | |||
'''Stetson-Harrison''' on monissa yhteyksissä vastaan tuleva klassinen ongelmanratkaisumenetelmä, jota sovelletaan monilla tieteen saroilla. Erityisesti entisaikana kursseilla "Fysiikan matemaattiset apuneuvot" (tjsp.) sovellettiin Stetson-Harrisonia vähän joka paikassa. | |||
Stetson-Harrisonin luonnontieteisiin sopiva, eksaktimpaan suuntaan kehittynyt muoto on ''Riemann-Tophat-Euler'' -menetelmä, joka vastaa paremmin logiikan vaatimuksiin ja tarpeeseen välttää epämääräisiä ilmauksia. Pääsääntönä voi kuitenkin todeta, että niin Riemann-Tophat-Euler kuin Stetson-Harrisonkin ovat lähinnä viimeinen oljenkorsi, kun mikään muu keino ei tunnu toimivan tai olevan riittävän tehokas. | Stetson-Harrisonin luonnontieteisiin sopiva, eksaktimpaan suuntaan kehittynyt muoto on ''Riemann-Tophat-Euler'' -menetelmä, joka vastaa paremmin logiikan vaatimuksiin ja tarpeeseen välttää epämääräisiä ilmauksia. Pääsääntönä voi kuitenkin todeta, että niin Riemann-Tophat-Euler kuin Stetson-Harrisonkin ovat lähinnä viimeinen oljenkorsi, kun mikään muu keino ei tunnu toimivan tai olevan riittävän tehokas. | ||
Älä kuitenkaan sekoita kyseisiä menetelmiä ''sivistyneeseen arvaukseen''. Sivistyneen arvauksen tehdessään matemaatikko tai fyysikko tietää jo tuloksen (jollain tarkkuudella) ja tehtäväksi jää lähinnä osoittaa, että se on oikein (sekä tarkentaa tulosta). Käytetään monesti iteraation yhteydessä. Voi toki sivistyneen arvauksenkin kehittää Stetson-Harrisonilla, mutta tällöin sen hyödyllisyys on hieman kyseenalainen. | |||
Rivi 23: | Rivi 29: | ||
Korvataan yleisfraasi nimikkolauseella. | Korvataan yleisfraasi nimikkolauseella. | ||
Esimerkki: "''Hahnin-Banachin lauseen'' nojalla", "''Zornin lemman'' nojalla". | Esimerkki: "''Hahnin-Banachin lauseen'' nojalla", "''Zornin lemman'' nojalla". | ||
Varoitus: Menetelmässä piilee vaara, että tentaattori/demonstaattori tietääkin ko. nimikkolauseen, jolloin olet pulassa. Lisäksi nimikkolauseet ovat | Varoitus: Menetelmässä piilee vaara, että tentaattori/demonstaattori tietääkin ko. nimikkolauseen, jolloin olet pulassa. Lisäksi nimikkolauseet ovat harmittavan helposti googlattavissa tai wikitettävissä. | ||
'''2.2) | '''2.2) Iteratiivinen variantti (vain demokäyttöön)''' | ||
Katso edellinen kohta: Kysy ensin demonstraattorilta, tunteeko hän "Zornin lemman". Jos vastaus on "kyllä", niin kysy tunteeko hän "Hahnin-Banachin lauseen". Jos vastaus on "ei" niin sano: "No Hanhin-Banachin lauseen nojalla...". Jos vastaus on jälleen "kyllä", niin jatka kuten yllä kunnes saat kieltävän vastauksen. | Katso edellinen kohta: Kysy ensin demonstraattorilta, tunteeko hän "Zornin lemman". Jos vastaus on "kyllä", niin kysy tunteeko hän "Hahnin-Banachin lauseen". Jos vastaus on "ei" niin sano: "No Hanhin-Banachin lauseen nojalla...". Jos vastaus on jälleen "kyllä", niin jatka kuten yllä kunnes saat kieltävän vastauksen. |
Nykyinen versio 22. tammikuuta 2016 kello 16.00
Tämä artikkeli loukkaa Suomen kielioppia (ainakin osittain tarkoituksellisesti).
Stetson-Harrison on monissa yhteyksissä vastaan tuleva klassinen ongelmanratkaisumenetelmä, jota sovelletaan monilla tieteen saroilla. Erityisesti entisaikana kursseilla "Fysiikan matemaattiset apuneuvot" (tjsp.) sovellettiin Stetson-Harrisonia vähän joka paikassa.
Stetson-Harrisonin luonnontieteisiin sopiva, eksaktimpaan suuntaan kehittynyt muoto on Riemann-Tophat-Euler -menetelmä, joka vastaa paremmin logiikan vaatimuksiin ja tarpeeseen välttää epämääräisiä ilmauksia. Pääsääntönä voi kuitenkin todeta, että niin Riemann-Tophat-Euler kuin Stetson-Harrisonkin ovat lähinnä viimeinen oljenkorsi, kun mikään muu keino ei tunnu toimivan tai olevan riittävän tehokas.
Älä kuitenkaan sekoita kyseisiä menetelmiä sivistyneeseen arvaukseen. Sivistyneen arvauksen tehdessään matemaatikko tai fyysikko tietää jo tuloksen (jollain tarkkuudella) ja tehtäväksi jää lähinnä osoittaa, että se on oikein (sekä tarkentaa tulosta). Käytetään monesti iteraation yhteydessä. Voi toki sivistyneen arvauksenkin kehittää Stetson-Harrisonilla, mutta tällöin sen hyödyllisyys on hieman kyseenalainen.
Menetelmien kuvaus:
1) Stetson-Harrison
Kun kaikki metodit epäonnistuvat, kannattaa koettaa Stetson-Harrison -menetelmää. Auttaa moneen vaivaan. (sama kuin "vedetään hatusta", eli stetsonista. Harrison on mukana tuomassa uskottavuutta.)
Lähde: http://org.utu.fi/tyyala/sklubi/fuksi06/sanasto.html
2) Riemann-Tophat-Euler
Idea on sama kuin Stetson-Harrisonissa. Eksaktiuden ja vakuuttavuuden lisäämiseksi niissä kohdissa, jotka vedetään silinteristä, muistetaan mainita jokin yleinen fraasi, kuten "selvästi", "helposti nähdään" tai "ilmeisesti".
2.1) Todennäköisyysteoreettinen variantti
Korvataan yleisfraasi nimikkolauseella. Esimerkki: "Hahnin-Banachin lauseen nojalla", "Zornin lemman nojalla". Varoitus: Menetelmässä piilee vaara, että tentaattori/demonstaattori tietääkin ko. nimikkolauseen, jolloin olet pulassa. Lisäksi nimikkolauseet ovat harmittavan helposti googlattavissa tai wikitettävissä.
2.2) Iteratiivinen variantti (vain demokäyttöön)
Katso edellinen kohta: Kysy ensin demonstraattorilta, tunteeko hän "Zornin lemman". Jos vastaus on "kyllä", niin kysy tunteeko hän "Hahnin-Banachin lauseen". Jos vastaus on "ei" niin sano: "No Hanhin-Banachin lauseen nojalla...". Jos vastaus on jälleen "kyllä", niin jatka kuten yllä kunnes saat kieltävän vastauksen.