Yökaljallain

(Yölinjallain)

Mä istun öisin usein jatkokaljallain,
kun tämän homman kerran sattumalta sain.
On mulla raskas ja pitkän pitkä yö,
siks' istun vain, yökaljallain.

On kaljaa suonissani aina litroittain,
vaikk' tiukka vastuu painaa aina harteillain.
Jos olut väljähtyy, se sattuman on syy.
Mä istun vain, yökaljallain.

On tyhjä tuoppi mulle aina kauhistus
ja siitä pelastaa vain käden ojennus.
Taas palkka järkkärin, pian velloo vatsassain,
kun istun vain, yökaljallain.

Mä korttiringin tenhon tunnen tarkalleen
ja tappioni kaikki kirjaan markalleen.
On lista lohduton, näen tiellä rappion.
Mä istun vain, yökaljallain.

On nauha käsivarressani likainen
ja tenttireissuni on aina pikainen.
Saan tentit takaisin, ja jotta jaksaisin,
mä istun vain, yökaljallain.